keskiviikko 7. elokuuta 2013

ryhdy tekemään jotain, sillä tavalla aika on liittolainen eikä vihollinen

Viikko sitten tuli tieto siitä, että eräs perhe valitsi juuri minut kahdeksankymmenen hakijan joukosta.
Viikon päästä olen jo perillä Oxfordissa.


Kulunut viikko on mennyt yhdessä hujauksessa. Viikonloppu meni Porissa hengaillen ja alkuviikko onkin mennyt asioita hoidellen ja kaappeja täälä Tampereella tyhjäillen. Eihän tässä ole vielä edes kerennyt saamaan haikeaa fiilistä lähdöstä, kun on ollut niin hirvittävästi tekemistä. Nyt kuitenkin tuntuu, että vihdoin alan hahmottamaan tämän seitsemän päivän päässä olevan lähdön.



Lähtöä miettiessäni, ensimmäiseksi tulee mieleen se, millaisena koen au pair vuoden. Onko se vuoden koti ulkomailla, vai onko se vain ajanjakso jolloin harhailen vieraassa maassa?


Mitä tahansa vuosi tulee olemaankaan, odotan innolla että pääsen näkemään ihanat maisemat, tutustumaan uuteen kaupunkiin, oppimaan vieraan kulttuurin tavat ja näkemään kaikki kuuluisat nähtävyydet lähiseuduilta.


Toivon kuitenkin, että matka sujuu hyvin (eikä matkalaukku katoa matkanvarrella), viimeinen viikko Suomessa sujuu iloisissa ja hyvällä tavalla jännittyneissä fiiliksissä, Oxfordista tulee minulle koti vuodeksi ja että opin sekä näen sielä mahdollisimman paljon uusia asioita.




//meeri


p.s. 153 tuntia lähtöön !!!!








2 kommenttia:

Ninni kirjoitti...

ihanaa matkaa meeri! kaikki menee varmasti ihan superhyvin! suhun on niin helppo lähestyäkin ku oot noin ihana niin etköhän sä sielä viihdy ja saa uusia tuttavuuksia :) Ota kaikki ilo irti ja kirjottele blogiin paljo!

Meeri kirjoitti...

kiitoos! joo yritän mä tänne vähä ruveta taas väsäämähän ja päivittelemähän kuulumisia:)