Se tunne kun joka viikonloppu kesäkuun aikana on menny täysin putkeen. Kiitänkö itseäni vai yli huippuja kavereitani? No tietysti itseäni! Hahahaha, se oli läppä.
Tätä fiilistä ei kyllä pilaa mikään. Varmaan toukokuun alussa rupesin jo miettimään että mitäköhän helvettiä tästäkin kesästä tulee, mutta hyväähän tästä on ainakin tähän mennes tullu! Viikot töissä, viikonloput viihteellä. Mikä vois olla parempaa? Toivottavasti jokasesta viikonlopusta tulee ainaki melkein näin huippu kun nää viimesimmät viikonloput on ollu. Mutta onnihan ei tule etsien, vaan eläen.
Ei mulla muuta.
//meeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti