aitojen ylitse iloisesti nauraen

Omenavarkaissa sumuisena iltana kaksin me hiivittiin
Valkeita kuulaita golffarini puntteihin puista me riivittiin
Aitojen ylitse iloisesti nauraen karkuun me laukattiin
Ja yhteisestä omenasta kumpikin me haukattiin

Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa
Sen Mambon ja Tiikerihain
Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa
Ja Kekkonen ministeri vain
Sinä kuulemma miehen ja lapsia sait
Niistä vanhin jo kymmenen kait
Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa
Ja Kekkonen ministeri vain

Jonakin iltana ihan vähän kokeeksi myöskin me suudeltiin
Taisi sen nähdäkin joku koska meille myös herjoja huudeltiin
Tunteemme kumpikin punastuen muilta me tietysti salattiin
Ja läheisessä pusikossa piilossa halattiin

Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa
Sen Mambon ja Tiikerihain
Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa
Ja Kekkonen ministeri vain
Sinä kuulemma miehen ja lapsia sait
Niistä vanhin jo kymmenen kait
Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa
Ja Kekkonen ministeri vain

Muutama vuosi me siinä kotinurkissa yhdessä liikuttiin
Puoliksi leikillä kiusotellen toistemme kauloissa kiikuttiin
Kunnes mä sitten jo isompien poikien touhuihin ihastuin
Ja sinuun pikkunaperoon mä melkeinpä vihastuin

Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa
Sen Mambon ja Tiikerihain
Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa
Ja Kekkonen ministeri vain
Sinä kuulemma miehen ja lapsia sait
Niistä vanhin jo kymmenen kait
Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa
Ja Kekkonen ministeri vain



//meeri