Tuossa kesästä äiti huusi huutokaupasta, silloin mun mielestä järkyttävän, tuolin. Tässä puolisen vuotta pohdiskeltuani herra tuolia, tajusin että tässä on elämäni Tuoli. Löydettiin silloin Vaasasta äidin kanssa kiva uus kangas ja äskön koko perheen voimin (..melkein) päällystettiin se uudestaan. Ja whippii! Se on valmis.
Tosiaan tälläänen perus keittiö homma, rälläköidä nauloja poikki tuosta. Olivat pojjat muinoin rakentaneet vähän pysyvämmin.
Ja tuossa uus kangas vielä vähän lähempää.
Naureskelin tuossa isälle, kun kirottin ensin tuota tuolin tekijää, joka oli naulannut valehtelematta tuohon selkänoja osaseen lähemmäs 50 naulaa, että kiroaakohan jotkut meidätkin jossain vaiheessa. Tuo oli siis naulaamalla ja ompelemalla kiinitetty ennen, nyt se on liimattu ja vedetty ruuveilla loput. Isä sano että tuon tuolin rakentamisesta on varmasti reilusti viitisenkymmentä vuotta, että hei te jotka vaihdatte 2060 luvulla tuota tuolin päällistä, antaa tulla, manatkaa oikeen olan takaa!
//meeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti