keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

ääni vapisten nimeesi kirosin






Eilen olin taivaissa ja tuntui kuin
Olisin uudesti syntynyt
Kävelin hymyssä suin
Kadulla satuin näkemään monet mun rakkaat ystävät

Uin kalana vedessä ja aurinko loisti kasvoilleni
Jokaisen huoleni poisti
Toistin mielessä niitä kolmea sanaa
Elämä on elämä on elämä ihanaa

Kenet ottavat keinuun?
Sillä jumalat näyttävät, kuinka se heiluu
Ylhäällä leijuu
Ja jo huomenna syvälle kuiluun painuu

Viime yönä pahaa unta näin
Ja siihen patjalle makaamaan jäin
Kello nollaviisi stereoissani biisi
Makes me wanna die

Se sai mut itkemään
Etkä vastannut puheluuni tietenkään
Ääni vapisten nimeesi kirosin
Sisääni saapui synkkyys

Kenet ottavat keinuun?
Sillä jumalat näyttävät, kuinka se heiluu
Ylhäällä leijuu
Ja jo huomenna syvälle kuiluun painuu

Ajelehdin välillä taivaan ja maan
En oo, mut oon valmis kuolemaan
Saa nähdä korkeimmat huiput ja yön tummimman
Vauhti keinussa kiihtyy

Syytön kaikkeen syyllinen
Ei kai kukaan voi hulluudessansa viihtyy
Jos tänään pohjalla
Niin huomenna katon pilvistä maailmaa kaukana alhaalla

Keinu nousee ja taas alas vaipuu

Kenet ottavat keinuun?
Sillä jumalat näyttävät, kuinka se heiluu
Ylhäällä leijuu
Ja jo huomenna syvälle kuiluun painuu




Ei mulla muuta.




//meeri

Ei kommentteja: